Karsimmeko menoja vai investointeja? Osatyökykyisten työllistämisessä piilee suuri mahdollisuus

Voitaisiinko yhteiskunnan tarjoamia taloudellisia panostuksia ihmisten osaamisen kasvattamiseen verrata perinteisiin investointeihin? Investoinneilla tarkoitetaan perinteisesti yritystoimintaan tarvittavien tuotantohyödykkeiden hankkimista tulevien tuottojen saamiseksi. Ne ovat yleensä pitkäkestoisia hankkeita, jotka aiheuttavat yritykselle merkittäviä hankinta- ja käyttökustannuksia. Vastaavasti tuotot jakautuvat usealle vuodelle. Näin investointien avulla on mahdollista kasvattaa tulevaisuudessa saatavaa tuotannon määrää ja parantaa toiminnan tehokkuutta.

Investoinnit ovat tärkeitä, koska ne uudistavat taloutta ja luovat pohjaa kasvulle. Perinteisen määrittelyn mukaan investointeihin on luokiteltu rakennusten, maa-alueiden tai koneiden ja kaluston hankintoja. Mutta ovatko yhteiskunnan erilaiset taloudelliset tuet puolestaan vain vuodesta toiseen kertautuvia valtion menoja, ikään kuin kertaluonteista rahan kuluttamista ilman tuotto-odotuksia? Osaammeko todentaa investointilaskelmien avulla esimerkiksi nuorille suunnattujen taloudellisten panostusten tuottoa pitkällä aikavälillä? Tai osaammeko laskea kuinka paljon vuosien aikana menetämme verotuloja, työpanosta ja hyvinvointia, jos emme investoi ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja sallimme pitkäaikaistyöttömyyden kasvaa.

Nykyisessä valtiontalouden hankalassa tilanteessa punakynä heiluu päättäjien käsissä tiuhaan. Vaarana on, että karsinnan innostamana menoja ei erotella investoinneista, siis tulevista tuottomahdollisuuksista. Olisi tärkeää, että faktojen ja oikean datan pohjalta saisimme ennen päätöksentekoa asiantuntijoiden vaikuttavuusarviot siitä, mitä ja miten paljon pitäisi investoida pitkäaikaistyöttömyyden merkittävään alentamiseen.

Työllistämistoimet maksavat – ja niiden tekemättä jättäminen maksaa enemmän

Keväällä 2022 Suomessa säädettiin laki, jonka nojalla valtion omistama Työkanava Oy aloitti toimintansa. Sen tehtävänä on työllistää osatyökykyisiä työnhakijoita löytämällä heille sopivia työtehtäviä yrityksistä ja erilaisista organisaatioista tai Työkanavan oman tuotantotoiminnan kautta. Perustamispäätös osoitti ennakkoluulotonta ajattelua ja kykyä ymmärtää uudenlaisten investointien voima ihmisten valmentamisessa takaisin työelämään tai työuran ensiaskeleisiin nuorten osatyökyisten kohdalla.

Kriittisiäkin puheenvuoroja tällaisen yhtiön liikeideasta kuuluu. ”Onpa kallista työllistämistä”, sanoo joku. Kalliiksi on joskus myös sanottu vaikkapa Suomen puolustuksen turvaamiseksi tarkoitettujen hävittäjälentokoneiden korvaamista uusilla koneilla. Mutta vielä kalliimpaa olisi olla hankkimatta, toteavat ne, jotka näkevät pidemmälle.

Työttömyyden aiheuttamat taloudelliset, yhteiskunnalliset ja inhimilliset menetykset pitkällä aikavälillä jäävät usein huomiotta. Investointilaskelmat kaipaavat rinnalleen vaihtoehtolaskelmat siitä tilanteesta, jossa näitä satsauksia ei tehdä tiettyihin asioihin tai ihmisiin. Tulosten pohjalta keskustelu pitkäaikaistyöttömyydestä ja osatyökykyisyydestä saisi sen sisällön, joka auttaisi ohjaamaan päätöksentekoa hyviin, pitkäkestoisiin ja tuottoisiin investointeihin ja ihmisten hyvinvointiin. Panostaminen osatyökykyisten työllistymiseen on iso mahdollisuus. Monet vastuulliset työnantajayritykset ovat jo tämän huomanneet ja muun muassa Työkanava-yhteistyön avulla on saatu tuotettua hyötyä, iloa ja tarpeellista työpanosta.