Työllistäminen vaatii tavoitteellisuutta, sinnikkyyttä ja monia keinoja

Amerikkalaisen toimittajan ja esseistin H. L. Menckenin mukaan jokaiselle monimutkaiselle ongelmalle on olemassa ratkaisu, joka on selkeä, yksinkertainen – ja väärä. Alhainen työllisyysaste, rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyys, osatyökykyisten ja muiden työllistymisessä tukea tarvitsevien henkilöiden syrjäytyminen työmarkkinoilta ja viime aikoina enenevästi esillä ollut työvoiman kohtaanto-ongelma ovat saman ilkeän ongelman eri ilmenemismuotoja. Kun ongelma on sekä monimutkainen että pitkäaikainen, toimivan ratkaisun pitää olla kokonaisvaltainen.

Edellisellä hallituskaudella toteutetussa Työkykyohjelmassa ongelmaa lähestyttiin monilla erikeinoilla, pyrkien samalla tunnistamaan toimenpiteiden yhdyspinnat ja katvealueet. Nyt tätä työtä pitää jatkaa yhtä sinnikkäästi, sillä ilkeiden ongelmien ratkaisut eivät synny lyhyillä kokeiluilla tai pienillä muutoksilla, vaan kokonaisvaltaisella toimintamallin uudistamisella. Eri osa-alueiden roolien, vastuiden, yhdyspintojen ja tavoitteiden tulee olla hyvin tunnistettuja ja todennettuja.

Monimuotoinen ja -ilmeinen työllistämisen kokonaisuus

Työllistymisen haasteista voidaan erotella työllistymisessä tukea tarvitsevia henkilöitä, palvelujärjestelmää ja työmarkkinoita koskevat tulokulmat. Työllistettävien kannalta keskeistä on niiden henkilöiden tunnistaminen, joilla on riittävä työkyky ja motivaatio työmarkkinoille osallistumiseen, mutta joita aiemmat toimintamallit eivät tue työllistymiseen saakka.

Palvelujärjestelmä kattaa sekä julkisen puolen, eli julkiset työvoimapalvelut ja kuntien työllisyyspalvelut, että yksityisen puolen tuottamat palvelut. Jälkimmäisten osalta voi karkeasti kuvata henkilöstöpalvelualan yritysten toimivan työnantajapinnassa ja välityömarkkinatoimijoiden toteuttavan työkykyä ja osaamista kehittäviä palveluja. Työmarkkinoiden osalta kyse on työnantajien tiedosta, osaamisesta ja valmiudesta palkata motivoituneita, työllistymistukea tarvitsevia henkilöitä, mahdollisesti palvelujärjestelmää hyödyntäen. Jokaista ratkaisumallia pitää tarkastella kaikkien tulokulmien kannalta.

Mallia muualta, mutta valikoiden

Työkanava Oy on osa edellä mainittujen ilkeiden ongelmien ratkaisupakettia. Mallia on osittain otettu etenkin Ruotsista, jossa valtion kokonaan omistama Samhall AB on toiminut jo 40 vuoden ajan ja työllistää reilusti yli 20 000 osatyökykyistä henkilöä. Iso-Britanniassa toimiva Remploy muistutti toiminnallaan Samhallia hyvin pitkään, mutta yhtiöiden kehitys vei eri suuntiin ja nykyisin Remploy on pörssiyhtiön omistama, osatyökykyisten työnvälitykseen ja tukeen keskittyvä toimija. Kummankin yhtiön kehitys on joka tapauksessa suuntautunut avoimilla työmarkkinoilla tapahtuvaan työllistymiseen. Samhall keskittyy enemmän työvoiman alihankintaan, kun Remploylla paino on pelkästään siirtymissä avoimen sektorin työpaikkoihin. Työkanavan tavoitteet voisivat olla jossain näiden kahden yhtiön välimaastossa – huomioiden sen, että meillä lähdetään liikkeelle käytännössä tyhjästä, kun sekä Samhallin että Remployn taustalla oli monta kymmentä tuhatta työllistänyt työkeskusverkosto.

Muutos on aina myös mahdollisuus, jos se sellaisena nähdään

Työvoiman saatavuuden osalta Työkanavan käynnistyminen osuu yksiin mittavan työvoimapalvelun muutoksen eli niin kutsutun Tepa2024-uudistuksen kanssa. Työkanavan kannalta muutos tarjoaa mahdollisuuden, johon olisi tärkeää tarttua aktiivisilla kokeiluilla ja pilotoinneilla ensi vuoden aikana. Näin voidaan rakentaa joustava ja tehokas malli Työkanavalle sopivien työllistettävien tunnistamiseen ja ohjaukseen. Kehitystyötä ei tietenkään saa tehdä erillään muista toimijoista.

Yhteistyö palvelutoimijoiden – erityisesti välityömarkkinatoimijoiden, mutta myös koulutustoimijoiden sekä henkilöstöalan ja muodostettavien työvoimapalveluyksiköiden kanssa pitää rakentaa sellaiseksi, että jokainen hoitaa oman tonttinsa ja kokonaisprosessi toimii optimaalisesti. Tässä työssä pitää keskittyä entistä paremmin yksilöihin ja heidän tarpeisiinsa. Aivan äärimmäisen tärkeää toimintamallissa on palvelujen ja toimintojen tarjoaminen oikea-aikaisesti. On kaikkien etu, että työpaikkaa tai työllistymisen edellytyksiä tukeva palvelu on saatavilla juuri silloin, kun työllistymispotentiaali on korkeimmillaan.

Työelämä muuttuu ja niin sen pitääkin

Työmarkkinoilla on tarvetta osatyökykyisten henkilöiden työpanokselle, mutta tietämys ja osaaminen eivät useinkaan tue sitä, että huomio rekrytointitilanteessa kohdistuisi heihin. Työnantajat voivat kehittää omia valmiuksiaan yleisten työelämän kehittämisohjelmien ja työnantajalähtöisten kehittämishankkeiden avulla. Ensiksi mainitut tukevat parhaimmillaan työelämän uudistumista monimuotoisemmaksi, ihmisten erilaisuudet paremmin huomioivaksi ja työssä viihtymistä ja jaksamista tukevaksi. Viimeksi mainituista mm. Hollannissa on kehitetty hyviä, meilläkin jo jonkin verran testattuja toimintamalleja. Palvelujärjestelmä voi tukea työnantajia eri tavoin: Työkanavan kohdalla tämä tarkoittaa asiakasyrityksen työvoimatarpeeseen vastaamista joustavasti ja kestävästi. Jo kymmenisen vuotta sitten toteutettu työpankkikokeilu osoitti, että osatyökykyisten henkilöiden siirtymiä avoimille työmarkkinoille on mahdollista vauhdittaa hyödyntämällä mm. tuettua henkilövuokrausta.

Mitä Työkanava siis voisi tarjota eri sidosryhmille?

• Työnantajille työmarkkinoilla piiloon jääneitä kykyjä sekä luotettavan, yhteiskunnallisesti kestävän ja joustavan palveluntuottajan.
• Osatyökykyisille henkilöille mahdollisuuden aitoon palkkatyöhön ja sen kautta tapahtuvaan pysyvään työmarkkinoille kiinnittymiseen.
• Työvoimaviranomaisille kumppanin, jolle ohjata työhaluisia, osatyökykyisiä osaajia.
• Välityömarkkinatoimijoille vertaistoimijan, jonka fokus on suoraan työpaikoissa ja jolla on mahdollisuus ja velvollisuus kehittää työllistymisen malleja myös laajempaan käyttöön.
• Yhteiskunnalle tuottavan sijoituksen niiden henkilöiden työllistymiseen, jotka nyt ovat eri syistä syrjässä työmarkkinoilta.

Mahdollisuudet ovat olemassa, nyt tarvitaan vain kovaa ponnistelua ja ennakkoluulotonta yhteistä kehittämistyötä kaikilta osapuolilta.

Kirjoittaja Jukka Lindberg on työskennellyt yli 20 vuotta kansainvälisissä teollisuusyrityksissä mm. myynninjohdon ja liiketoiminnan kehittämisen tehtävissä ja on enemmän kotonaan Excelin kuin Wordin kanssa. Viimeiset 13 vuotta hän on kehittänyt osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä eri tulokulmista.