Tehdään tästä business as usual

Taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden tavoittelu ei ole vain julkisen sektorin vastuulla vaan on yhä enemmän yksityisten yritysten, järjestöjen ja ihan meidän jokaisen yksilön vastuulla.

Corporate social responsibility eli suomeksi yhteiskuntavastuu tarkoittaa toimintakonseptia, jossa sosiaaliset ja ympäristöä kunnioittavat tavoitteet nivotaan kiinteäksi osaksi yrityksen liiketoimintaa. Tämä on eettinen toimintatapa, joka toteuttaa omistajien, työntekijöiden sekä asiakkaiden tahtoa. Voiton maksimointi laput silmillä ei ole enää tätä päivää yrityskulttuurissa. Silti vastuullisten yritysten ei tarvitse – eikä pidä – tinkiä taloudellisesti järkevästä ja tehokkaasta toiminnasta.

Yrityksen yhteiskuntavastuullinen toimintafilosofia on eri asia kuin yleensä yksittäisiksi tempauksiksi jäävät hyväntekeväisyyskampanjat tai tapahtumien sponsoroinnit, lahjoitukset tai vapaaehtoistyö. Vastuullisuus ei voi olla päälle liimattua salonkikelpoisuutta osoittava rintanappi tai kulttuuritilaisuuksiin pystytetty vip-teltta. Valveutunut yritys nivoo yhteiskuntavastuun liiketoimintastrategiaansa tai pikemminkin jopa oikeuttaa sillä olemassaolonsa. Vastuullisuus ei ole ohimenevä ryhtiliike.

Yrityskenttä on toki hyvin kirjava. YK:n laatimat corporate responsibility -periaatteet¹ pätevät varsinkin suuriin pörssiyhtiöihin, mutta soveltuvat varsin hyvin noudatettavaksi myös pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä ja etenkin julkisen sektorin työnantajien tulisi niitä noudattaa. Yhtä yleispätevästi vastuullisuus koskee mikroyrityksiä ja yksinyrittäjiä päivittäisessä busineksen pyörityksessä.

Vastuullisuutta ei voi ulkoistaa. Jäsenmaksun maksamalla voi liittyä Finnish Business & Societyn (FIBS) jäseneksi eli suomalaiseen yritysvastuuverkostoon², jonka puitteissa jäsenille tarjotaan tietoa ja tilaisuuksia sekä konkreettisia keinoja kehittää vastuullista ja kestävää liiketoimintaa. Yritysvastuuverkoston jäsenyys (jo yli 400 yritystä) pelkästään ei tee yhdestäkään yrityksestä vastuullista kuten ei kirkollisveron maksaminenkaan tee kenestäkään automaattisesti harrasta uskovaista tai lähimmäisenrakkautta käytännössä toteuttavaa opetuslasta. Teot ratkaisevat tässäkin enemmän kuin kauniit puheet ja liiketoimintaan materialisoitumattomat arvot.

FIBSin tuoreimman yritysvastuututkimuksen mukaan yritykset pitävät edelleen kiinni kestämättömästä liiketoiminnasta, vaikka kestävyys on jo innovaatioiden ajuri. Lähes 2/3 yrityksistä on tehnyt viimeisen kolmen vuoden aikana kestävää kehitystä tukevia investointeja tai innovaatioita, mutta silti vain 16 prosenttia on luopunut liiketoiminnasta, joka ei ole kestävän kehityksen mukaista ja vielä harvempi on poistanut tuotevalikoimastaan kestämättömät vaihtoehdot. Ja mitä sosiaaliseen vastuullisuuteen tulee, alle 40 prosenttia yrityksistä on YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti tunnistanut ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä.

Sosiaalinen vastuu ei ole vielä vakiintunut tai läpitunkeva osa yrityskulttuuria. Yksi vaikuttavimmista vastuullisuusteoista on osatyökykyisten palkkaaminen työsuhteeseen. Valtio edesauttaa siinä merkittävällä tavalla sekä taloudellisesti että hallinnollista taakkaa keventämällä. Taloudellisesti siten, että työnantaja voi hakea palkkatukea, jolla valtio kompensoi työvoimakustannuksesta osan tai jopa kokonaan. Viime hallituskaudella tuen hakeminen tehtiin myös byrokratialtaan helpommaksi.

Kaikkein riskittömin ja helpoin tapa osallistua vastuullisuustyöhön on osatyökykyisten työpanoksen ostaminen oman yrityksen tarpeisiin valtion omistamalta Työkanava-yhtiöltä. Samalla kilpailullisilla markkinoilla määräytyneellä hinnalla kuin tehdystä työstä maksaisi muutoinkin, mutta kaupan päällisenä onnistuu kantamaan kortensa yhteiskunnallisen vastuun kekoon.

On alleviivattava vielä sitä, että Työkanavan toiminta ei ole keneltäkään pois. Se ei syrjäytä muiden työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia työllistyä eikä kilpaile markkinoista yksityisten henkilöstöyritysten kanssa. Työttömyyden kierteen katkaisu osatyökykyisiä työllistämällä on yhteiskunnallinen teko ja investointi, joka hyödyttää kaikkia tahoja ja tuottaa enemmän kuin maksaa. Yksi toimintaan sijoitettu euro tuottaa kaksi takaisin. Tämä tuottoarvio on tehty Ruotsissa vastaavalle toiminnalle³.

Mitäköhän tapahtuisi suomalaisten onnellisuudelle, jos antaisimme osatyökykyisille mahdollisuuden työllistyä? Kannattaisiko edes kokeilla, kun se tehdään Työkanavan kanssa jo näin helpoksi työnantajille?

¹What is CSR? | UNIDO
² Etusivu – FIBS (fibsry.fi):”FIBS (Finnish Business & Society) on Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto. Tarkoituksemme on vauhdittaa vastuullisuuden tekijöitä kohti kestävämpää maail-maa. Olemme jo yli 20 vuoden ajan auttaneet suomalaisia yrityksiä yhdistämään vastuullisuuden ja liiketoiminnan käytännön tasolla.”
³ Välkommen till Samhall – Sveriges viktigaste företag