Sopiva tehtävä ja tuki, osatyökykyinen pärjää kyllä

Jotta osatyökykyisestä tulisi työkykyinen, tarvitaan usein työn ja työtehtävien jonkin asteista muokkausta. Jokainen osatyökykyinen on yksilö ja töiden tekemistä tukevat toimet vaihtelevat henkilön osaamisen ja kykyjen mukaan. Osatyökykyinen henkilö pystyy kyllä tekemään työtä, kunhan tarvittavat tukitoiminnot voidaan suunnitella yksilön tarpeet huomioiden.

Työpaikalle tarjottava tuki voi olla huomioimista, tunnistamista ja varmistamista. Huomiota kiinnitetään muun muassa työturvallisuuteen ja perehdyttämiseen liittyviin asioihin. Tunnistetaan mahdollisesti esteellisiä työtehtäviä ja muokataan niistä esteettömiä. Räätälöidään tehtäväkokonaisuuksia niin, että osatyökykyiselle haastavat työtehtävät jätetään kokonaan pois tai ne korvataan kykyjä ja taitoja vastaavilla tehtävillä. Näin löydetään juuri kyseiselle henkilölle sopivat tehtävät. Näillä toimilla voi osatyökykyisestä kehittyä työkykyinen ja sitoutunut, tuloksellista työtä tekevä ammattilainen.

Joskus myös tukea tarvitsee koko työyhteisö, jolla ei välttämättä ole aikaisempaa kokemusta työskentelystä osatyökykyisen kanssa. Tällöin työyhteisöä voidaan tukea esimerkiksi tiedon lisäämisellä osatyökykyisyydestä ja tällä tavalla usein hälvennetään myös ennakkoluuloja siitä, mitä osatyökykyisyys tarkoittaa. Välttämättähän osatyökykyisyys ei näy, eikä kuulu työyhteisössä millään tavalla.

Osatyökykyisissä on suuri potentiaali

Tutkimuksia osatyökykyisten työllistymisestä, eikä sen vaikutuksista ole juurikaan saatavilla. Osatyökykyiset nähdään kuitenkin isona joukkona potentiaalisia työntekijöitä. Eri arvioiden mukaan TE-palveluiden asiakkaana on noin 30 000 osatyökykyistä työnhakijaa. Työttömiä osatyökykyisiä arvioidaan kuitenkin olevan huomattavasti enemmän. Luku on suurempi, koska esimerkiksi osa työkyvyttömyyseläkettä saavista henkilöistä, ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluihin. Joidenkin arvioiden mukaan työelämän ulkopuolella olevia osatyökykyisiä on noin 65 000. Tästä arviosta liikkuu myös erilaisia arvioita, mutta tarkkaa lukua ei ilmeisesti kukaan osaa voi sanoa, koska asiaa ei ole tarkemmin tutkittu. Osatyökykyisten määrän arvioimista vaikeuttaa myös se, että osatyökykyisyyden määritelmä ei ole selkeä. Määritelmä voi vaihdella sen mukaan, mikä taho osatyökykyisyydestä puhuu.

Osatyökykyisten palkkaaminen on edelleen yrityksille melko vierasta

Olen työskennellyt osatyökykyisten työllistämisen parissa yli kymmenen vuotta niin yksityisellä-, julkisella- kuin kolmannella sektorillakin. Osatyökykyisten työllistäminen on siis tullut tutuksi monesta eri näkökulmasta. Oman kokemukseni mukaan halua palkata osatyökykyisiä on olemassa. Mutta tiedon puute, sekä jonkinlainen pelko tai ennakkoluulo osatyökykyisyydestä ovat esteenä. Tietoisuutta osatyökykyisyydestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista tulisi tuoda enemmän yritysten tietoisuuteen. Osatyökykyinen on kuitenkin hyvin usein työkykyinen, kunhan sopiva tehtävä vain löytyy.

Usein törmää myös siihen, ettei rahallisia tukia nähdä vaihtoehtona, koska niiden hakeminen tai saaminen on mielikuvissa tai kokemuksen mukaan erittäin monimutkaista ja muutenkin epämääräistä. Osatyökykyisten työllistämiseen liittyy runsaasti negatiivisia olettamuksia ja olisikin tärkeää saada jaettua oikeaa ja ajantasaista tietoa sekä positiivisia kokemuksia yrityksille. Kaikkeen osatyökykyisten työllistämiseen liittyviin mahdollisiin haasteisiin löytyy jo varmasti ratkaisu, kunhan niistä vain tiedetään. Yksi tällainen ratkaisu on Työkanava.

Blogin kirjoittaja on Työkanavan palveluesihenkilö Kim Lautamo, jolla on pitkä kokemus osatyökykyisten työllistämisestä ja yhteistyöstä työnantajien kanssa. Kim pitää haasteista ja nauttii onnistumisen tunteesta. Vapaa-aika kuluu salilla ja hyvää ruokaa syödessä tai tehdessä.

Lähteitä ja lisää luettavaa:

Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti
Hallituksen esitys
Työkanava tuo työllisyyspolitiikkaan uuden keinon työllistää osatyökykyisiä henkilöitä
Osatyökykyiset numeroina
Hallituksen työkykyohjelma selkiyttää palveluviidakkoa, mutta saadaanko sillä lisää ihmisiä töihin? | Sosiaalivakuutus